Olen ihan jumissa. Ahdistaa. Mies kysyi tulenko skypeen, sanoin meneväni kohta nukkumaan. Ei huvita. En osaa sanoa sille mitään. Mitään mikä veisi meitä eteenpäin. En jotenkaan uskalla lupailla liikaa tulevaisuudesta. Kaikki näyttää liian epävarmalta. Välillä tuntuu ettei enää koskaan takaisin siihen samaan suohon. Toisinaan haaveilen yhteisestä elämästä. En tiedä. Ei se ole kuitenkaan muuttunut miksikään, samaa vanhaa.

Kaikki näyttää sumuiselta, epäselvältä.Mitäköhän tästä vielä tulee...